Kennel Millhouse's 

Touhua ja tohinaa- normaalia elämää terriereiden kanssa 

Koirat tulivat elämäämme n.18 vuotta sitten. Itse olen ollut aina koiraihminen, mutta mahdollisuus koiraan ja koiriin tuli vasta myöhemmällä iällä.

2003 saimme ensimmäisen rotukoiramme, Coton de Tulear-rotuisen uroksen Cotonen La Vertt "Vertin". Vertin kaveriksi hankimme vuotta myöhemmin Hakaritan Viivin "Viivi".  Viivin kanssa saimme ensimmäisen Millhouse's pentueen 2007. Cotoneita meillä ei ole ollut enään vuosiin, vaan rotu vaihtui australianterriereihin. Myöhemmin laumaamme liittyivät myös manchesterinterrierit. Ennen Verttiä meillä oli sekarotuinen koira Pipsa ja on meillä ollut saksanpaimenkoirakin, kun lapset olivat vielä pieniä.

Asumme maalla, jossa koirille on iso aidattu piha. Varsinaisia pihakoiria meidän koiramme eivät ole, sillä yksin niistä ei juuri kukaan pihalla viihdy. Koirat hakeutuvat useimmiten ihmisten seuraan. Koko laumamme on innokkaita saunomaan ja uimaan. 

Meitä näkee usein liikkeellä eri tapahtumissa. Tavoitteemme on, että omat koiramme ja kasvattimme olisivat rohkeita, reippaita ja sosiaalisia, erilaisiin tilanteisiin ja tapahtumiin tottuneita. Koiramme elävät perheenjäseninä osallistuen kaikkeen arkipäivän touhuihin. Koirat ovat aina läsnä, emmekä osaisi kuvitellakaan elämää ilman niitä. Koiraharrastus on meillä koko perheen harrastus.

Meillä kyläilee ja tapaamme paljon muita koiria, niin omia kasvatteja kuin muitakin koiraystäviä, joiden kanssa käymme mm. näyttelyissä ja erilaisissa kokoontumisissa. Australianterrieri sekä  manchesterinterrieri ovat  aktiivisia rotuja. Koirissa näkyy selvää turhautumista jos olemme tekemättä mitään. Siksi lauman kanssa leikitään ja harjoitellaan erilaisia asioita. Kotonamme on kohtuullisen kokoinen lauma, mutta koirat lenkkeilevät siitä huolimatta päivittäin 5-10km. Koirien hyvä yleis- ja lihaskunto on meille kunnia-asia.

We meet a lot of other aussies and other breeds and their owners in a variety of occasions (such as dog shows and different gatherings). Australian terriers and Manchester Terriers are active breeds. You can clearly notice when they are starting to frustrate if there isn’t enough to do. That’s why we play and train several things in our pack. At home we have decent size pack, nevertheless dogs get 5-10 km dog run in every day. Their excellent general and muscle condition is a matter of honor to us.

Olen kasvattanut ensimmäisen pentueeni 2007. Olen käynyt kasvattajakoulutuksen 2008 ja olen Kennelliiton, Australianterrierikerhon, Manchesterinterrierit ry:n ja Suomen koirankasvattajat ry:n jäsen. Käymme tyttäreni kanssa säännöllisesti näyttelyissä ja tapaamme muita kasvattajia.Koirien kanssa perheeni on touhunnut yli 15 vuotta ja vieläkin tuntuu että uutta oppii koko ajan. Kasvattajan jatkokurssille osallistuminen on suunnitteilla, kun sopiva ajankohta löytyy.

Koirat ovat meille ensisijaisesti lemmikkiperheenjäseniä, vaikka näyttelykärpänen onkin päässyt puraisemaan. Käymme  myös aussitapaamisissa ja tuttavapiiri koostuukin pitkälti aussiystävistä ja kasvattiemme kotiväestä. 

Koen kasvattamisen erittäin haasteellisena, mutta antoisana. Kasvatuksessa noudatan kerhon ohjeistuksia ja kyselen kokeneempien kasvattajien neuvoja. Australian- ja Manchesterinterrieriä pidetään suhteellisen terveenä rotuna, ne eivät kuulu Pevisaan ( rotukohtaista Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa). Pentueen suunnitteluun uhraan paljon aikaa, ajatuksena, että luonne ja terveys menevät aina edelle. Käyn työssä ja tästä syystä kasvatuksen pidän pienimuotoisena, mutta kuitenkin kasvattaen harkittuja pentueita silloin tällöin. Kasvattaminen ei ole elinkeinoni. Pennut kasvavat meillä  perheen ja muiden koirien keskellä. Meillä ei ole koiratarhaa, eikä erillisiä tiloja koirille, vaan pennut kasvavat ihmisiin, koiriin ja elämisen ääniin tottuen.

 Olen myös aktiivisesti tutkituttanut kasvattejani mahdollisuuksien mukaan. Olemme normaalien terveystutkimuksien lisäksi osallistuneet mm.diabetes-seulontaan,  Hannes Lohen koirien geenitutkimukseen ja jalostukseen käyttämäni nartut  ovat kahta lukuunottamatta luonnetestattuja. 

I 've been a breeder since 2007. I'm a member at Kennel Club Dog Breeders Association, the Australian Terrier Club, Manchester Terrier Club and the Finnish Dog Breeders Association.

My daughter and I meet regularly other breeders and dog friends in different events. My family has had dogs over 15 years, we have bred 12 litters, but still feels that new things are learned all the time. 

In breeding I follow Australian Terrier club's guidelines and ask the advice of more experienced breeders. Australian  and Manchester Terrier  are considered to be a relatively healthy breed, it does not belong to Pevisa (herd-based Hereditary Disorders and Disease Prevention Program). I am a full time working woman, so breeding dogs is only our hobby. Our goal is to keep this  a passionate hobby this way. Doing way through considered litters now and then and in mean time going shows and meetings.

We spend much time thinking and planning litters. Usually we have one litter a year. Our focus is health and temperament. I prefer using older males, several times eyes checked and  patellas tested, who have already healthy outcome. 

I am also actively inspections as far as possible. Millhouse's litters have been in normal health checks by ~70% of all ( eyes and patellas) and in addition we have participated in for example diabetes screening, Hannes Lohi's genetic research for dogs and  several  Millhouse's dogs have been character tested.

Our puppies grow in the middle of our family and other dogs. We do not have so called kennel area or spaces, no separate house for dogs. So puppies grow in everyday life with people and other dogs.

Puppies are well socialized, they've been held and loved by people of all age.